EB-viruksesta löytynyt yli 40 MS-tautiin liitettyä muunnosta
Kaikilla MS-potilailla on todettu EBV-infektio, mutta miksi vain osa sairastuu? Joonas Lehikoinen etsii taudille altistavia virusvariantteja.
”Kiinnostuin neuroimmunologiasta jo perusopintojeni aikana. Neuroimmunologia on monialaista osaamista vaativa erikoisala sekä kliinisessä että tutkimustyössä. Päivittäiset haasteet tekevät työstä mielekästä ja mukaansatempaavaa. Tarkempi väitöskirjatutkimukseni aihe MS-taudin ja EBV:n parissa muovautui vuosien mittaan professori Pentti Tienarin tutkimusryhmässä työskennellessäni”, LL Joonas Lehikoinen kertoo.
Lehikoinen on yksi Suomen MS-säätiön vuoden 2024 apurahan saaneista tutkijoista. Hän työskentelee Helsingin yliopistossa Neuroimmunology and degeneration -tutkimusryhmässä.
1. Mitä tutkimuksessasi tarkalleen ottaen selvitetään?
Tavoitteenamme on selvittää Epstein-Barrin viruksen (EBV) ja sen mahdollisen geneettisen variaation roolia MS-taudin synnyssä. Analysoimme viruksen koko perimän ensin yksinkertaisten ja myöhemmin rakenteellisten variaatioiden osalta. Tämän jälkeen tavoitteenamme on eristää potilailta EBV-positiiviset solut, jotta voimme analysoida viruksen ja immuunijärjestelmän välistä vuorovaikutusta.
2. Miksi juurin tätä aihetta on tärkeää tutkia?
Muutaman vuoden takaiset epidemiologiset tutkimukset viittaavat siihen, että kaikki MS-tautiin sairastuvat potilaat ovat EBV-positiivisia. Emme kuitenkaan vielä ymmärrä, miten EBV-infektio johtaa pienellä osalla ihmisistä MS-taudin puhkeamiseen, ja tämän yhteyden löytäminen voi tulevaisuudessa auttaa diagnosoimaan, hoitamaan ja jopa estämään tautia paremmin.
3. Mitkä ovat tutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Olemme tiettävästi ensimmäisenä maailmassa onnistuneet sekvensoimaan Epstein-Barrin viruksen koko genomin MS-potilailta ja kontrolleilta ilman pitkitettyä viljelyä. Alustavissa analyyseissä löysimme yli 1 000 yhden emäksen variaatiota viruksen perimässä. Näistä yli 40 on mahdollisia MS-riskivariantteja.
4. Miten tutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Mikäli tunnistamme MS-taudille altistavan EBV-variantin, saattaa tämä mahdollistaa diagnostisten tai jopa seulonnallisten työkalujen kehityksen. Riippuen löydöksistä, ja niiden vaikutuksista, saatamme löytää myös kohteita uudenlaisten hoitojen kehitykseen. Lisäksi terveiden verrokkien EBV:n perimän kartoitus voi auttaa rokotteen kehittämistä EB-virukseen.
